Joulutunnelmaa

Ljubljanassa kaikki hyvin. Olen varastanut ihmisten Snapchatista valokuvia keskustan kauniista jouluvaloista ja ripottelen niitä nyt tänne väliin useamman. Paikalliset on ihanan ylpeitä joulun tunnelmasta ja valoista, joihin selvästikin kyllä on panostettu. Keskustan keskeisimmällä paikalla on kuitenkin jouluvaloista tehty kuvaava hetki hedelmöitymisestä - itselleni ei vain aukea, kuinka siittiöt ja munasolut voi toimia inspiraationa valoihin etenkin joulun aikaan. Kai niillä on joku hieno ja syvempi merkitys uuden elämän alusta ja ties mitä mahtavaa, mutten pysty kävelemään siitä ali nauramatta mielessäni. Esimerkiksi Lahden kaupunki voisi ottaa tästä vähän mielikuvitukselle innoitusta vanhojen joulvalojen päivittämistä varten.

Keskiviikkona oltiin koulun "Pre-New Year's Gala"ssa. Virallista pukukoodia ei kai ollut, mutta ohjeistuksena oli mahdollisimman siisti asu. Eipähän tullut iltapukua tai muutakaan kovin tyylikästä kannettua mukaan lokakuussa, mutta onneksi jo parin vuoden haaveilun ja nyt muutaman tunnin etsiskelyn jälkeen löysin ihanan, mustan, kokopitkän haalarin. Istuttiin siis tyttöjen kanssa meillä ennen lähtöä vuorotellen keittiön tuolilla leikkimässä kampaajaa, kun Fanny loihti kaikille ihanat hiukset. Paikan päällä juhlatila oli koristeltu kauniisti ja istuttiin kynttilän valossa katsomassa gaalaa, jonka jälkeen päästiin itse pääasiaan eli maistelemaan viinejä ja syömään. Itse en niin perusta viineistä, mutta onnistuin löytämään ihanan valkkarin illan aikana - harmi vaan etten katsonut pullosta nimeä santsikuppia varten. Muut jatkoivat gaalasta vielä baariin, mutta voittekin varmaan arvata, kuka paineli maha täynnä ruokaa ja parin viinilasillisen jälkeen nukkumaan.

Tänään käytiin keskustassa etsimässä uutta ravintolaaa ja löydettiin näinkin pienen kaupungin keskustasta vielä sattumalta paikkoja, joihin aiemmin ei oltu eksytty, vaikka itse ravintolaa ei koskaan löydettykään. Tämän jälkeen retkeiltiin katsomaan koripallo-ottelua. Itsehän otin päiväunet pelinkin aikana, mutta huonosta kannustuksestani huolimatta Ljubljana otti selvän voiton vastustajasta. Pelin jälkeen viimeinkin käytiin porukalla uudessa meksikolaisessa syömässä ja kerrankin jopa minä olin tyytyväinen annokseen.

Neljän päivän päästä ollaan tähän aikaan matkalla Suomen maaperälle. Matkajärjestelyt yllättäin muuttuivat vielä viimetipassa ja jouduttiinkin ottamaan bussi Wieniin, koska täältä nopeita tai suoria lentoja kotiin ei mene. Lähdetään siis puolenyön aikaan bussilla liikenteeseen ja ollaan kuuden tunnin matkan jälkeen Wienissä noin 12 tuntia etuajassa lennolta. Itsehän olen niitä ihmisiä, jotka stressaavat vahingossa matkustamista paljon ja voin myöntää, että jo nyt otan stressiä tästä matkasta. Ehkä eniten huolta aiheuttaa päivän pituus ja unirytmin rikkoutuminen, mutta kaipa jouluna on aikaa poistaa univelkaa rauhassa.

Voi olla, että joulun ajaksi hiljennän blogin ja keskityn viettämään kaiken aikani hyvässä ja pahassa perheen ja rakkaiden ihmisten kanssa. Matkalaukut täynnä salmiakkia, suklaata ja hapankorppua palataan takaisin Ljubljanan kotiin sitten ensi vuoden puolella ja arvatkaas mitä? Meidän koulun aikatauluja muutettiin ja Tammikuun viimeisenä päivänä tämä reissu koulun puolesta on ohi. Asunto on meidän käytössä Helmikuun loppuun eli jos ei kerrota kellekään, otan ehkä pienen loman ennen paluuta Suomen koulunpenkille. Tai ehkä käyn hakemassa mutkan kautta lämpöä. En vielä halua miettiä asioita niin pitkälle, sillä samalla se tarkoittaa eri suuntaan lähtemistä näiden ihmisten kanssa.

Ehkpäpä otankin siis vaarin omasta neuvostani ja keskityn ihan tosissani elämään ihan vaan päivä kerrallaan ja nauttimaan kaikesta juuri nyt.