Bled

Pitkästä aikaa. Päivisin on tullut touhuttua aina niin paljon kaikkea kivaa, että illalla olen kaatunut suoraan sänkyyn, vaikka tarkoituksena on ollut raapustella uutta tekstiä kasaan. Tällä viikolla en päässyt kouluun ja sain pakkolepoa, sillä viimeiset neljä vuorokautta olen olut kipeänä petipotilaana. Toisaalta pieni huili varmaan tuli jo ihan tarpeeseen, sillä unta riitti koko sairastelun ajaksi vähän liiankin hyvin. Tänään kuitenkin ollaan jo voiton puolella ja alkaa elämä taas virtaamaan kropassa.

Välissä on ehditty touhuta enemmän ja vähemmän kaikkea järkevää ja mielenkiintoista.  Viime viikolla käytiin heittämässä päiväreissu Bled-järvellä, jota kehutaan yhdeksi kauneimmista paikoista täällä. Ei ole todellakaan turhaa mainostusta, sillä maisemat ja luonto olivat näin loppusyksystäkin upeita. Meille sattui vielä ihan huikean kaunis sää koko päiväksi ja harvinainen sääilmiö nimeltä aurinko näyttäytyi piristämässä päivää. Järvellä olisi saanut helposti kulumaan paljon enemmänkin aikaa kuin yhden päivän, jos olisi oikeasti halunnut kierrellä paikkoja rauhassa. Lisäksi kaikki ylimääräinen aktiviteetti järvellä jäi meiltä kokematta, sillä sesongin ulkopuolella kaikki oli suljettu. Niimpä keskityttiin täysillä luontoon ja kiipeiltiin koko aamupäivä melkein kilometrin korkeuteen erilaisille maisemapaikoille katselemaan näkymiä järven yli.

Iltapäivällä päätettiin jättää välistä venematka saarella olevalle kirkolle kovan hinnan takia. Sen sijaan autoiltiin ylös kalliolle vanhalle linnalle ja käytiin katsomassa elämää muurien sisäpuolella. Satuttiin oikeastaan parhaalle maisemapaikalle juuri kun aurinko alkoi jäädä vuorien ja pilvien taakse ja nähtiin ihan luonnon oma valoshow - ja vielä ihan ilmaiseksi, mikä aina tietysti opiskelijan mieltä lämmittää. Linnasta löytyi viinikellari, kappeli ja tietysti museo. Kuten kuvistakin näkee, jos tarpeeksi lapsettaa, saa museon vahanukeistakin paljon iloa irti kun yhdistää historiaa ja nykyteknologiaa. 

Sateisten päivien takia on tullut keksittyä enemmänkin sisäaktiviteettia ja eräänä iltana käytiin illuusiomuseossa - tai hallusinaatiomuseossa kuten itse sanon - huijaamassa aivoja erilaisilla kuvilla ja lopuksi yritettiin melko huonolla menestyksellä ratkoa aivopähkinöitä. Minun on pakko mennä vielä ennen joululomaa takaisin museon kauppaan ostamaan yksi aivopeli matkaevääksi Suomeen. Jäi niin pirusti harmittamaan, etten sitä paikan päällä saanut ratkaistua. 

Saatiin pari viikkoa sitten vielä lisää Suomivahvistusta, kun meidän luokkakaveri kotoa tuli kylään. Sopivasti sattumalta hänen ensimmäisenä päivänään oli keskustassa viinifestarit, joissa oli esillä kymmeniä erilaisia paikallisia viinejä ja ruokamaistiaisia. Itse en vieläkään osaa innostua alkoholista edes viinifestareiden merkeissä, joten kolusin läpi ruokapisteitä ja lopulta ostin itselleni ilmapallon. Koska mitäpä sitä muutakaan tämän ikäinen ihminen viinifestareilla tekisi, kun kävelisi naama onnellisessa suklaavirneessä toisessa kädessään ilmapallo ja toisessa suklaavohveli?